Työryhmä luovutti mietintönsä (työryhmämietintöjä 2007:12) käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi 15.10.2007 oikeusministeriölle. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa nykyistä suurempia käräjäoikeuksia, joissa on paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa, parantaa käräjäoikeuksien kilpailukykyä mielekkäinä työpaikkoina sekä huolehtia tehtävien ja resurssien tasaisemmasta jakautumisesta. Myös valtion tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät isompien yksikköjen muodostamista. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeusverkosto olisi maakuntapohjainen siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 1-3 käräjäoikeutta ja väestömäärä noin 100 000 asukasta. Muutamaan käräjäoikeuteen jäisi pääkanslian lisäksi sivukanslia ja/tai istuntopaikkoja pitkien välimatkojen vuoksi.

Lausuntoa pyydettiin yleisten tuomioistuinten ohella, 58 eri viranomaiselta ja yhteisöltä sekä 274 kunnalta. Lausunnon antoivat kaikki yleiset tuomioistuimet, 48 viranomaista/yhteisöä sekä 200 kuntaa. Enemmistö lausunnonantajista piti työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyväksyttävänä. Maakuntapohjaisuuden ohella tärkeinä perusteina uudelle tuomiopiirijaolle pidettiin myös sidosryhmäyhteistyön sujuvuutta siten, että tulevien käräjäoikeuksien tuomipiirit noudattaisivat syyttäjälaitoksen paikallisorganisaation, poliisilaitoksen ja ulosottovirastojen aluejakoa. Tuomiopiirien perusteita arvioitaessa tärkeitä seikkoja olivat myös kuntien yhteistoiminta-alue, ruotsin kielen asema, yhtenäinen talousalue, asukkaiden asioimissuunta ja työssäkäyntialue.

Toisaalta sivukanslioita pidettiin ristiriitaisena uudistuksen tuottavuus- ja tehokkuustavoitteiden kanssa sekä hankalana johtamisen ja työtehtävien tasaisen jakautumisen kannalta. Huolta kannettiin myös kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeiden oikeusapupalveluiden säilymisestä, jos uudistuksen myötä myös asianajotoimistoja siirtyy pois nykyisiltä käräjäoikeuspaikkakunnilta.

Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Ehdotuksen mukaan kaksikielisissä käräjäoikeuksissa ruotsin kielen asemaa parannetaan asioimiskielenä erillisillä kieliosastoilla ja tuomareille sekä muulle henkilökunnalle asetettavilla kielitaitovaatimuksilla. Tuomioistuinten lausunnoissa tuotiin esille henkilöresurssien riittävyyden ja muutosjohtamisen tukemisen ohella se, että yksikkökoon suurentamisen lisäksi jatkossa tarvitaan myös muita toimenpiteitä erikoistumisen tukemiseksi ja painopisteen siirtämiseksi käräjäoikeuteen.